Kuuluuko kodissasi toistuvasti sähinää, mouruamista tai löytyykö fyysisen yhteenoton jäljiltä karvatuppoja, naarmuja tai puremahaavoja? Kissojen välinen aggressiivisuus on valitettavan yleistä monikissatalouksissa.
Kenties kissasi ovat äkillisesti alkaneet hyökkäillä toistensa kimppuun tai tilanne on kehittynyt vähitellen. Kissat eivät tyypillisesti saa itse välejään selvitettyä, vaan sovittelijan tehtävä jää sinulle. Vaikka kissasi läpsisivät tai jahtaisivat toisiaan vain satunnaisesti, kannattaa jo ryhtyä toimeen pahemman konfliktin ehkäisemiseksi.
Tässä artikkelissa kerron:
miten tiedät onko kyseessä leikki vai taistelevatko kissat tosissaan
mikä saa kissat tappelemaan keskenään
mitä sinun tulee tehdä, jos kissasi tappelevat juuri nyt
mitä voit tehdä, jotta kissat tulisivat toimeen jatkossa
Opit lisäksi mm. mitkä ovat yleisimmät aggressiivisuustyypit kissatappeluiden taustalla, mitä tarkoittaa kissojen uudelleen tutustuttaminen ja milloin sellainen pitäisi tehdä sekä mitkä ovat yleisimmät virheet joita kissanomistajat tekevät, kun kissat tappelevat.
Mistä tietää leikkivätkö vai tappelevatko kissat?
Jahtaaminen ja painiminen voi olla molemminpuolista leikkiä. Leikkivä kissa pitää kynnet piilossa, ei ääntele vihaisesti ja yleensä korvat osoittavat enimmäkseen eteenpäin. Pentukissoilla leikki voi olla rajumpaa ja ääntä lähtee. Ne opettelevat vielä hyvien leikkitapojen rajoja. Leikki ei pääty toisen kissan pakenemiseen tai piiloutumiseen - pennuillakaan.
Yleensä vain samaan ryhmään kuuluvat kissat leikkivät keskenään. Saman ryhmän jäsenet tunnistaa siitä, että ne pesevät toisiaan ja nukkuvat kylki kyljessä.
Toisinaan kyseessä on saalistusleikki. Saalistajalla on hauskaa, mutta jahdattu kissa kokee tilanteen ahdistavana ja saattaa puolustautua. Ahdistus voi purkautua myös esim. vääriin paikkoihin virtsaamisena, lisääntyneenä turkin pesemisenä tai piileskelynä.
Jos kissojen telmiessä kuuluu sähinää, murinaa tai yhteenoton jäljiltä löytyy karvatuppoja ja haavoja, on kyse on aidosta tappelusta.
Kissani tappelevat juuri nyt - mitä teen?
Älä koske suoraan kissoihin. Taistelevien kissojen tunteet käyvät niin kuumina, että ne voivat purra kaikkea mikä liikkuu.
Pyri erottamaan kissat työntämällä niiden väliin jokin esine, esim. pahvilevy tai suuri sohvatyyny. Ohjaa esineen avulla toinen kissa eri huoneeseen ja sulje ovi. Älä nosta kissaa syliin! Puremariski on edelleen olemassa.
Hengitä 10x syvään; rauhoitu. Ihmisen hermostunut käytös tässä tilanteessa pahentaa kissojenkin stressiä. Anna kissojen rauhoittua omissa oloissaan.
Kissat voivat vahingoittaa toisiaan vakavasti. Oman turvallisuutesi vuoksi sinun tulee kuitenkin odottaa, että kissa on täysin rauhoittunut ja tulee pois piilosta. Vasta sitten voit koskea siihen. Tarkasta iho haavojen varalta ja tarvittaessa ota yhteys eläinlääkäriin.
Miten estän kissoja tappelemasta jatkossa?
Jotta voisit ehkäistä tappelut jatkossa, sinun on selvitettävä mikä aiheutti yhteenoton. Tarvittavat toimenpiteet riippuvat tilanteen vakavuudesta. Jos kissat alkavat sähistä heti nähdessään toisensa tai tappelut ovat päivittäisiä, kannattaa eristää kissat toisistaan ja tutustuttaa ne uudelleen.
Lievemmissä tapauksissa saattaa riittää ympäristön ja oman toimintasi muokkaus. Voit myös varata ajan käytösterapiaan, mikäli haluat yksilöllistä tilannearviota ja opastusta.
Miksi kissat tappelevat?
On siis aika miettiä syytä, ei syyllistä. Muista, että kissat toimivat vaistojensa varassa eivätkä ilkeyttään hyökkäile toistensa kimppuun.
Luonnossa kissa pyrkii viestimään etänä hajujen ja visuaalisten merkkien avulla ja välttämään siten fyysistä yhteenottoa. Ryhtyessään tappelemaan kissa vaarantaa oman terveytensä. Se ei siis tee sitä huvin vuoksi.
Yleisimpiä syitä kissojen väliseen aggressioon
Yleisimpiä syitä kissojen välisiin tappeluihin ovat saalistusaggressio, reviiriaggressio ja uudelleen suunnattu aggressio.
1) Saalistusaggressio johtuu kissan luontaisesta tarpeesta saalistaa, joka kohdistuu tässä tapauksessa väärin.
Ratkaisu: Tarjoa kissallesi säännöllisesti ja jatkuvasti parempia tapoja purkaa saalistustarve. Tärkeimpänä on päivittäinen ihmisen ohjaama saalistusleikki. Sen lisäksi voit tarjota ruokintaleluja sekä piilottaa kuivaruokaa ja/tai leluja kissan etsittäväksi.
2) Reviiriaggressio johtuu yleensä liian vähäisistä resursseista ja toiseen kissaan liittyvistä ikävistä kokemuksista (= aiemmat tappelut). Voi olla, että kissojen toisiinsa tutustuttaminen meni jo alussa mönkään eikä niistä koskaan tullut kunnolla kavereita.
Ratkaisu: Täydennä resursseja ja huolehdi ryhmähajun ylläpidosta. Tarvittaessa tutustuta kissat uudelleen toisiinsa.
Kerron lisää ryhmähajun siirrosta uudelleen tutustuttamis -ohjeen yhteydessä (täällä). Sitä tekniikkaa voit käyttää ilman eristystäkin.
Myös eläinlääkärikäynti, kissanäyttely tai muu poissaolo voi laukaista reviiriaggressiivisuuden. Kotiin jäänyt kissa ei tunnista oudolta haisevaa ja kenties stressin tai rauhoitteiden vuoksi oudosti käyttäytyvää asuinkumppaniaan.
Ratkaisu: Laita kotiin palannut kissa suljettuun huoneeseen toipumaan reissusta. Samalla kodin hajut tarttuvat taas kissaan. Muista laittaa kaikki kissalle tärkeä huoneeseen; hiekkalaatikko, ruokaa, vettä, mukava nukkumapaikka, leluja ja jotain raavittavaa.
Päästä kissa muiden joukkoon vasta, kun se vaikuttaa taas omalta itseltään, ei piileskele tai käyttäydy muuten hermostuneesti. Kissasta ja koettelemuksesta riippuen tähän voi mennä muutamasta tunnista useampaan päivään.
3) Uudelleen suunnattu aggressio johtuu jostain kissaa syvästi hermostuttavasta asiasta, jonka kimppuun se ei suoraan pääse. Usein taustalla on kodin ulkopuolella nähty vieras kissa, mutta esim. vauvan itku voi olla tällainen laukaiseva tekijä. Kiihtymys purkautuu sokeasti lähimpään uhriin.
Ratkaisu: sopivin keino riippuu laukaisevasta tekijästä, mutta pyri joko estämään sen kohtaaminen (esim. muut kissat) tai totuttamaan kissa siihen positiivisen vahvistamisen keinoin (esim. vauvan itku).
Huom. mikäli aggressio kohdistuu ihmisiin, suosittelen olemaan pian yhteydessä eläinlääkäriin ja/tai käytösterapeuttiin, jotta lisävammat saadaan estettyä. Kissanpurema voi tulehtua pahasti ja tulee aina näyttää lääkärille.
Käytä tappelevat kissat eläinlääkärissä
Jos muuttuneen käytöksen taustalla ei ole selkeää syytä, kuten eläinlääkärikäynti tai kissa-aitauksen luokse ilmaantunut naapurin kissa, tulee sinun selvittää kummankin kissan terveydentila. Kyllä kummankin.
Terve kissa voi alkaa haastaa sairastunutta, etenkin jos resursseista on pulaa. Sairas kissa voi olla ärtynyt ja aloittaa riidat. Esimerkiksi kipu, vatsavaivat tai kutina voi lisätä aggressiivista käyttäytymistä.
Kissat ovat mestareita kätkemään sairautensa, joten valitettavasti kissan pintapuolinen tarkastelu eläinlääkärissä ei riitä. Riippuen kissan oireista ja iästä saatetaan tarvita mm. verikokeita, virtsarakon ultraäänitutkimusta ja virtsanäytettä, vatsaontelon ultraäänitutkimusta, hampaiden tutkimista rauhoituksessa sekä luusto- ja/tai keuhkokuvia. Joskus jopa kaikkia näitä sekä kokeellisia lääkityksiä, ennen kuin vaiva löytyy.
Mikäli terveydellistä syytä ei ilmene, keskitytään käytöspuoleen. Käytösterapian keinoja kannattaa käyttää rauhoittamaan tilannetta myös silloin kun odotellaan terveystutkimusten tuloksia tai esim. hammashoitoon pääsyä.
Kisusta eli muokkaa kissojen ympäristöä
Kartoita kissojen resurssit ja täydennä niitä tarvittaessa. Kissat tulevat paremmin toimeen, kun niillä on tarjolla riittävästi ruokaa, vettä, hiekkalaatikoita, raapimispaikkoja, korkealla olevaa tähystys- ja nukkumistilaa sekä piilopaikkoja. Aktiviteetteja ja omistajan huomiota unohtamatta.
Määrän lisäksi tulee huomioida saavutettavuus. Vaikka tarjolla olisi jatkuvasti ruokaa, mutta kaikki ruokakupit ovat vierekkäin, niin kissa voi kokea ruokaresurssit rajallisiksi ja siitä voi seurata reviirikiista.
Feromonit auttavat kissoja hyväksymään toisensa
Feromonihaihduttimet auttavat tutkitusti vähentämään kissojen käytösongelmia. Haihduttimia on erilaisia. Kissojen välisiin konflikteihin parhaiten sopivat Feliway Friends ja Feliway Optimum.
Feromonit ovat kissojen luonnollisesti erittämiä kemiallisia aineita, jotka toimivat kissojen välisessä viestinnässä. Ihminen ei pysty kissan feromoneja haistamaan.
Uudelleen tutustuttaminen
Uudelleen tutustuttamisella tarkoitetaan kissojen eristämistä toisistaan ja vähitellen totuttamista toisiinsa positiivisen vahvistamisen kautta. Kissoille siis opetetaan, että aina tapahtuu jotain kivaa kun tuo entinen tappelupukari on paikalla.
Tekniikan onnistuminen vaatii, että resurssit ja terveysasiat ovat kunnossa.
Uudelleen tutustuttamista käytetään, jos kissat tappelevat jatkuvasti. Tekniikkaa kannattaa kokeilla myös, jos kaikki edellä mainittu on kokeiltu, mutta kissat eivät silti tule toimeen keskenään.
Olen kirjoittanut ohjeen uudelleen tutustuttamiseen. Se löytyy täältä.
Yleisimmät omistajien tekemät virheet
Omistaja ei puutu tilanteeseen
Nyt ehkä mietit, että ei pieni sähinä niin vaarallista ole, selvittäkööt kissat välinsä keskenään. Väärin. Kissa ei muodosta keskinäistä laumajärjestystä. Mitä enemmän kissat tappelevat, sen enemmän niiden välit menevät rikki. Mitä kauemmin stressaava tilanne jatkuu, sen todennäköisempiä ovat muut käytösongelmat, kuten vääriin paikkoihin virtsaaminen.
Omistaja rankaisee kissaa
Toinen tyypillinen virhe on syyttää ja torua kissaa tai molempia kissoja. On muistettava, että kissa toimii vaistojensa varassa - ei ilkeyttään. Hyökkäys on sille itselleen looginen ratkaisu käsillä olevaan ongelmaan, vaikkakin ihmisen silmissä ikävä. Toruminen tai muu rankaisu vain lisää kissojen stressiä, mikä madaltaa kynnystä uusiin tappeluihin.
Mitä teen ellei nämä konstit toimi?
Kissojen välisiä ongelmia käsitellään laajemmin esimerkiksi Pam Johnson-Bennettin kirjassa Cat vs. cat (englanniksi). Voit myös varata ajan minulle kissojen käytösterapiaan. Pureudutaan ongelmaan yhdessä!
Jos pidit artikkelista, liity sähköpostilistalleni niin saat lisää vinkkejä kissojen hyvinvointiin, kuulet ensimmäisenä uusista blogipostauksistani sekä kuulet Helskatin tarjouksista ja uutisista ensimmäisten joukossa. Liittymislahjana saat kirjoittamani oppaan Kissan stressi - ja miten siitä pääsee eroon.