top of page

Kesävitsaukset - ensiapuopas kissanomistajalle

Oireet ja ensiapu kissojen kesän yleisimpiin terveyspulmiin

Kissa makoilee helteellä

Kesä tuo mukanaan iloa ja valoa, mutta myös muutamia huolenaiheita kissanomistajille. Tässä kirjoituksessa kerron seuraavista terveysongelmista:


Lämpöhalvaus


Kissa viilentyy helteellä pöytätuulettimen avulla.

Aiheuttajat:

  • Oleskelu suljettuna kuumaan tilaan, esim. autossa tai parvekkeella lämpötila voi nousta todella kuumaksi kesällä, vaikka ulkona ei vielä kovaa hellettä olisikaan.

  • Veden tai varjon puute kuumassa ympäristössä.

  • Liikunta lämpimällä kelillä. Kesällä valjastelu liian pitkään voi kissalla johtaa lämpöhalvaukseen, jos tahti on liian kova tai kissa innostuu leikkimään tai kiipeilemään. Erityisesti alkukesän ensimmäiset helteet ovat vaaranpaikka, jos talvella ei juuri olla lenkkeilty ja kissa on vielä tottumaton niin pidempään ulkoiluun kuin auringon paahteeseen.

  • Huom: helteellä putoaa eniten kissoja ikkuinoista 😿 Kissat mahtuvat yllättävän pienistä raoista - varmista kissaturvallisuus ennenkuin tuuletat!


Eniten riskissä

Pennut ja seniorit, lyhytkuonoiset rodut (esim. persialainen, exotic), sydämen vajaatoimintaa sairastavat, ylipainoiset (kuntoluokka 5/5), kilpirauhasen liikatoimintaa sairastavat. Myös paksu takkuuntunut turkki tai turkin puuttuminen (esim. sfinx) lisää riskiä. Aiempi lämpöhalvaus on myös riskitekijä.


Oireet

Merkkejä, että kissalla on liian kuuma:

  • Levoton; voi kulkea edestakaisin ja nuolla itseään tavallista enemmän

  • Hengittää suu auki (huohotus/läähätys)

  • Saattaa kuolata ja vaahdottaa sylkeä

  • Tassut voi hikoilla

  • > aloita ensiapu & tarkkaile tilannetta

Merkkejä, että kissalla on lämpöhalvaus

  • Vaisu, myöhemmin tokkurainen ja sitten tajuton

  • Saattaa oksentaa tai ripuloida

  • Hoipertelee, pidemmälle edetessä seuraavat kouristelu, kooma ja kuolema

  • > lähde välittömästi eläinlääkäriin, aloita ensiapu jo kotona ja jatka matkan ajan

Tarkista:

  • Lämpötila peräsuolesta mitattuna: yli 41 C viittaa lämpöhalvaukseen (normaali 38-39 C), yli 40 astetta ja ylikuumentumiseen viittaavat oireet ovat jo aihe ensiavun aloittamiselle.

  • Sydämen syke: 200 tai enemmän vaisulla kissalla. Normaalisti lepäilevän kissan syke on selvästi alle 160. Levottoman / hermostuneen kissan syke voi olla yli 200 ilman lämpöhalvaustakin. Sykkeen voit tuntea helpoiten asettamalla käden kevyesti kissan rintakehän alaosaan sydämen kohdalle.

  • Suun limakalvot: tumman punoittavat ja tahmeat (shokin alkuvaihe, shokin edetessä muuttuvat kalpeiksi ja tajunnan taso on alentunut)


Kissa makoilee asfaltilla

Milloin eläinlääkäriin

Jos kissalla on lämpöhalvaukseen viittaavia edellä mainittuja oireita, on eläinlääkäriin lähdettävä heti. Kissasi on hengenvaarassa. Aloita kuitenkin viilentäminen jo kotona ensiapu-ohjeen mukaan.


Jos lämmönnousu on lievää ja kissa on tajuissaan, voit aloittaa viilennyksen ensiavulla. Jos kissan tila ei helpota ensiavusta huolimatta, on otettava yhteys eläinlääkäriin.


Ensiapu

Kastele pyyhe haalealla n. 20 C lämpöisellä vedellä ja laita se kissan päälle. Jos sinulla on tuuletin, aseta kissa pyyhkeineen sen eteen. Vaihtoehtoisesti edistä lämmön haihtumista lehdellä tms. “viuhkalla” leuhutellen. Joissain hiustenkuivaimissa löytyy myös viileä puhallus. Varo kuitenkin, ettei fööni säikäytä kissaa - stressi pahentaa asiaa.


ÄLÄ käytä kylmäpakkauksia tai jääkylmää vettä viilennykseen - liian kylmässä ihon pintaverisuonet supistuvat ja vähentävät lämmön haihtumista eli pahentavat lämpöhalvausta!


Jatka viilennystä matkalla eläinlääkäriin märän pyyhkeen ja auton ilmastoinnin tai viuhkalla leuhuttelun avulla.


Ennaltaehkäisy

  • Varmista, että kissan saatavilla on raikasta vettä jatkuvasti useammassa paikassa

  • Varmista, että kissa pääsee sisälle tai varjoon, jos se ulkoilee helteellä

  • Älä jätä kissaa yksin autoon

  • Tarjoa helteellä viileitä makuualustoja

  • Hanki tuuletin tai ilmastointikone ajoissa ennen helteitä

  • Jos valjastelet, tee se vain myöhään illalla tai aikaisin aamulla

  • Pidä leikkihetket lyhyinä


Karvaton kissa on altis lämpöhalvaukselle ja auringossa palamiselle.

Kesäiset palovammat

Kissa saa yleisimmin palovamman tassuihinsa kuumalta liedeltä. Kesällä erityisiä vaaranpaikkoja ovat kuuma asfaltti ja metalliset pinnat kuten kynnykset ja rampit. Lisäksi karvattomat alueet palavat kissoilla kuten ihmisen iho.

Näissä tapauksissa seurauksena on yleensä ensimmäisen asteen palovamma eli lievin mahdollinen palovamma. Sähköiskuista, syövyttävistä kemikaaleista ja tulesta taas syntyy herkästi toisen ja kolmannen asteen palovammoja, joissa kudostuho ulottuu syvemmälle.

Eniten riskissä

Karvattomat ja vähäkarvaiset rodut (esim. sfinx), ihmisen kaljuksi ajelemat alueet normaaliturkkisilla kissoilla! (esim. takkujen tai eläinlääkärin toimenpiteen vuoksi), valjaissa ulkoilevat kaupunkikissat ovat alttiimpia tassujen palamiselle - tarvittaessa kanna kissa viileämmälle maaperälle.


Karvojen ajelu altistaa kissan auringossa palamiselle.

Oireet

Ensimmäisen asteen palovammoissa vaurio on pinnallinen; iho punoittaa, kuumottaa ja on kipeä. Toisen asteen palovammoissa ihoon ilmestyy rakkuloita ja sen pinta saattaa irrota. Kolmannen asteen palovammoissa tuho ulottuu koko ihokerroksen läpi. Ihon on tunnoton ja sen väri on usein muuttunut (vaihtelua kalpeasta hiiltyneen mustaan).

Ensiapu

Jos vaurio on vain pienellä pinta-alalla, kuten tassuissa, voit huuhdella niitä viileällä vedellä. Tai koita laittaa kissan seisomaan viileään veteen; esim. pesuvatiin, jonka pohjalla on muutaman sentin kerros viileää vettä.

Jos kissa ei siedä vettä, kokeile kylmään veteen kastetun pyyhkeen päälle asettamista tai pyyhkeeseen käärittyä kylmäkallea. Jääkylmää materiaalia ei pidä asettaa suoraan iholle.

Jatka viilennystä 10-20 min. Ota sen jälkeen yhteys eläinlääkäriin.

ÄLÄ laita palovammaan desinfioivia aineita, ne voivat pahentaa kudostuhoa. Älä myöskään levitä omatoimisesti mitään rasvaa alueelle. Parhaan suojan antavat ihmisten palovammojen hoitoon käytetyt sidokset, mutta esim. tassuissa niiden paikalleen saaminen ja pysyminen on hyvin haasteellista.

Jos alue on yli 15 % kissan pinta-alasta, ei pidä yrittää viilennystä kotona, sillä kissa saattaa mennä shokkiin. Suurissa palovammoissa oikea ensiapu on lähteä eläinlääkäriin mahdollisimman pian.

Milloin eläinlääkäriin?

Vakavat toisen ja kolmannen asteen palovammat vaativat välitöntä eläinlääkärin hoitoa; kissa on vaarassa menehtyä. Ensimmäisen asteen palovammoissa hoito riippuu palaneen alueen laajuudesta ja sijainnista. Vamman vuoksi kissa ansaitsee kuitenkin kivunlievitystä ja käynti eläinlääkärissä on aiheellista.

Palovammoissa (tai sellaisen epäilyn jälkeen) on syytä seurata tilannetta 2-3 päivää, sillä palovamman aiheuttamat vauriot kehittyvät hitaasti. Aluksi mitättömältä näyttänyt vamma voi alkaa pahentua.


Kyyn purema

Monet kissat saalistavat käärmeitä mielellään.

Monet kissat yrittävät saalistaa käärmeen, jos sattuvat samalle polulle. Vaikka kissat eivät ole yhtä herkkiä kyyn myrkylle, kuin koirat, on kyyn puremaksi joutunut kissa syytä viedä eläinlääkäriin mahdollisimman pian. Mikäli kissa syö käärmeen eikä puremajälkiä löydy, ei ole syytä huoleen - myrkky hajoaa vatsassa.


Oireet

Kyyn puremasta jää kaksi pientä pistemäistä jälkeä 3-10 mm päässä toisistaan. Purema osuu kissalla tyyppillisesti tassuihin, joskus kaulan tai pään alueelle.

Puremajälkiä helpompaa on yleensä löytää voimakas ja nopeasti etenevä turvotus, joka kehittyy purema-alueelle. Lisäksi kissalle voi ilmaantua yleisoireita kuten väsymystä, oksentelua ja ripulia. Oireet voivat ilmaantua heti tai muutaman tunnin kuluessa.

Milloin eläinlääkäriin?

Jos kyy on nähty, mutta puremasta ei ole varmuutta ja kissa on oireeton, voi tilannetta seurata kotona. Kissa kannattaa tunnustella läpi heti ja muutaman tunnin kuluttua; kipu viittaa puremaan vaikkei pistojälkiä turkin seasta löytäisikään.

Kissa on syytä pitää sisätiloissa ja tarkkailun alla. Eläinlääkäriin on lähdettävä jos edellä mainittuja oireita ilmenee.

Jos kyytä ei olla nähty, mutta kissalla on kipua ja turvotusta jossain päin kehoa, voi kyseessä olla kyyn purema, mutta yhtä hyvin toisen kissan puremasta syntynyt paise, murtunut jalka tai ampiaisen pisto. Syyn selvittäminen kannattaa jättää eläinlääkärille; kissa tarvitsee joka tapauksessa nopeasti hoitoa oireisiinsa.

Ensiapu

Kissan liikkumista kannattaa rajoittaa; kissa kannetaan pois tapahtumapaikalta. Koita itse pysyä tyynenä ja puhu kissalle hiljaisella rauhoittavalla äänellä. Varmassa puremassa kuljetuskoppa on hyvä ratkaisu; laita kissa ensin koppaan ja ota sen jälkeen yhteys eläinlääkäriin.

Pureman ollessa epävarma ja kissan oireeton riittää rajoittaminen sisätiloihin - kuljetuskoppaan varoiksi sulkeminen voi aiheuttaa stressiä ja riehumista = enemmän liikkumista.

Kyytablettia tai tulehduskipulääkettä EI PIDÄ ANTAA kyyn puremaan. Puristusside tai myrkyn pois imeminen eivät myöskään ole nykypäivänä suositeltuja ensiapumenetelmiä.


Ampiaisen tai mehiläisen pisto

Ampiainen voi pistää kissaa kesällä.

Epäonninen kissa voi joutua äkäisen raitapyllyn pistämäksi myös sisätiloissa.


Oireet

Paikallinen kipu ja turvotus ovat tyypillisimmät oireet.

Harvinaisessa tapauksessa pistosta voi seurata myös allerginen reaktio ja shokki. Allergiseen reaktioon viittaa pistokohtaa laajemmalle nopeasti leviävä turvotus, mahdollisesti kutina, oksentelu, hengitysvaikeudet ja vaisuus.

Shokin ensi oireita ovat tihentynyt hengitys ja pulssi sekä tavallista punaisemmat limakalvot ja viileät raajat. Shokin edetessä tajunnan taso alkaa laskea, samoin kuin ruumiinlämpö (alle 38 C). Limakalvot muuttuvat kalpeiksi ja eläinlääkäriin on jo kiire.

Ensiapu

Jos kissalla on ainoastaan paikallinen turvotus ja kipu pistokohdassa, voi keskikokoiselle (noin 5 kg) kissalle antaa puolikkaan kyytabletin = 25 mg hydrokortisonia.

Lisäksi poista pinseteillä mahdollinen piikki ja puhdista pistokohta haavanpuhdistusaineella. Jatkohoitona paikallisesti esim. Vetramil-hunajasalva tai -haavasumute 2 kertaa päivässä kunnes parantunut.

Jos epäilet allergista reaktiota tai shokkia, on hyvä olla yhteydessä eläinlääkäriin ennen lääkitsemistä. Jos eläinlääkäriä ei tavoita heti, voi allergisen reaktion ensiapuun antaa kyytablettia kuten edellä. Shokkipotilaalle ei pidä antaa väkisin lääkityksiä suun kautta, jos tajunnan taso on alentunut; tabletti tai liuos voi päätyä hengitysteihin.

Milloin eläinlääkäriin?

Tavallisesti ampiaisen pisto ei vaadi eläinlääkärillä käyntiä, ellei kissa ole erityisen kipeä tai pistopaikka tulehdu. Jos kissalla on turvonnut ja kipeä alue, eikä itse tapahtumaa tai ampiaista olla havaittu, on syytä käydä eläinlääkärissä sulkemassa muut mahdolliset aiheuttajat pois.

Allerginen reaktio tai shokki taas vaativat välitöntä eläinlääkärin hoitoa.


0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki
bottom of page