top of page

Tunnesyöminen & kissat: Voiko kissa syödä suruunsa?

Päivitetty: 29. heinäk.


Tunnesyöminen eli ikävien tunteiden turruttaminen syömällä lohturuokaa on hyvin tuttu ilmiö ihmisillä. Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että kissasi ylipaino voisi johtua samasta ilmiöstä? Tässä kirjoituksessa kerron mitä tunnesyöminen tarkoittaa, esiintyykö sitä kissoilla ja mikä on tunnesyömisen rooli kissojen ylipainossa.


Mitä on tunnesyöminen?


Ihmisten kohdalla syömisen katsotaan johtuvan joko nälästä tai eston puutteesta. Ns. normaalilla yksilöllä syömisen tarve häviää, kun nälkä on tyydytetty. Poikkeavalla yksilöllä ruokahalu ei sammu, vaikka energiavarastot olisi täytetty. Tämä puuttuva esto voi johtua tapasyömisestä, tunnesyömisestä tai juhlasyömisestä.


  • Tapasyöminen tarkoittaa, että tarjolla on jatkuvasti liikaa ja liian hyvin maistuvaa ruokaa. Tapasyömäri napsii ruokaa suuhunsa, vaikkei niin nälkä olisikaan. Taustalla ei ole ahdistusta, surua tai muitakaan negatiivisia tunteita.


  • Tunnesyömisellä tarkoitetaan tunteisiin liittyvää yli- tai alisyömistä. 80 %:lla ihmisistä stressin on todettu vaikuttavan syömiseen. Puolet heistä vähentää, puolet lisää syömistään stressin seurauksena. Negatiivisiin tunteisiin liittyvän syömisen kohteena on ihmisellä yleensä tavallista kaloripitoisempi ruoka, jota myös lohturuoaksi kutsutaan. Lohturuokaa syödään, jotta tulisi parempi olo. Tunnesyömiseen liitettyjä negatiivisia tunteita ovat mm. tylsistyminen, ahdistus ja turhautuminen.


  • Juhlasyömisen tunnetuin esimerkki lienee joulumässäily ja sen seurauksena havaittava kävijäpiikki kuntosaleilla. Juhlasyömisessä ylisyöminen on kausittaista – ei jatkuvaa kuten tapasyöminen eikä siihen liity psyykkistä puolta kuten tunnesyömiseen.

Esiintyykö kissoilla tunnesyömistä?


Ihmisillä ja jyrsijöillä stressin vaikutusta ylipainoon on tutkittu ja todettu jo ainakin 1950-luvulta lähtien. Onkin siis hämmästyttävää, että lemmikkien osalta suurin osa ylipainoon liittyvistä tutkimuksista tai hoitosuosituksista sivuuttaa tämän kysymyksen täysin.

Omistajien suuntaan on osoiteltu sormella jo pitkään. Ja tottahan se on, että yliruokkiminen ON tärkein lihomisen mahdollistava tekijä. MUTTA miksi osa kissoista ei lihoa 24/7-kuivaruokabuffetin edessä ja osa paisuu kuin pullataikina? Näitä kissoja erottaa juurikin edellä mainittu puuttuva esto syömisen suhteen.

Kertauksen vuoksi; eston puuttuminen voi ihmisellä johtaa lihomiseen juhlasyömisen, tunnesyömisen tai tapasyömisen kautta. Juhlasyöminen ei päde eläimiin, vaikka niilläkin saattaa juhlapäivinä olla tavallista energiapitoisempaa ruokaa tarjolla. Mutta tapasyömistä ja tunnesyömistä on todettu ihmisten lisäksi jyrsijöillä.

Entäpä kissat? Syömisen laukaisema endorfiinien eli hyvänolon hormonien vapautuminen aivoissa on osoitettu useilla eri eläinlajeilla. Asiantuntijat pitävätkin todennäköisenä, että stressiin liittyvät syömismekanismit ovat samoja kaikilla nisäkkäillä. Niinpä voimme olettaa, että myös kissalle tulee syömisestä hyvä olo endorfiinien vapautumisen kautta.

Kuten kaikki tiedämme, kissat ovat hyvin älykkäitä ja oppivaisia eläimiä. Jos kissa kokee pitkäaikaista lievää stressiä, niin syömisen tuoma endorfiinipiikki on helppo keino lohduttaa itseään. Mitä useammin käy syömässä, sen useammin kokee hyvää oloa. Kissa siis oppii, että syöminen on tosi hyvä juttu.

Endorfiinien lisäksi syömisen on todettu myös hillitsevän elimistön stressivastetta, jonka säätelyyn osallistuvat glukorkotikoidit. Tärkein glukokortikoidi on kortisoli ja samankaltaisesti toimii sen synteettinen versio kortisoni (lääke). Tiivistetysti stressi nostaa kortisolitasoa, joka taas lisää ruokahalua. Elimistö haluaa täyttää energiavarastot uhkaavan tilanteen edessä. Syöminen eli energiavarastojen täyttäminen taas rauhoittelee stressivastetta.

Jatkuva stressi kuitenkin nostaa kortisolitasoa aina uudelleen ja johtaa ylisyömiseen. Myös tämä mekanismi on samanlainen kaikilla nisäkkäillä. Syöminen on siis kahdellakin tapaa elimistön keino selvitä stressistä, joka pätee niin ihmisillä kuin kissoillakin. Eli kyllä, myös kissoilla esiintyy tunnesyömistä.


Mistä tunnesyöminen kissalla johtuu?


Tunnesyöminen kissalla johtuu stressistä tai toisin sanoen negatiivisista tunteista. Näitä tunteita ovat mm. tylsistyminen, ahdistus ja turhautuminen. Stressi ja negatiiviset tunteet voivat aiheuttaa monenlaisia reaktioita.


Kissojen kohdalla ylisyömistä tunnetumpaa on stressin aiheuttama alisyöminen. Oletkin saattanut törmätä tilanteeseen, jossa kissasi lakkaa hetkellisesti syömästä jonkin stressaavan tapahtuman jälkeen. Erityisesti muutto uuteen kotiin, eläinlääkärikäynti tai matolääkkeen anto saattaa viedä kissaltasi hetkeksi ruokahalun.


Näissä tilanteissa on kyseessä akuutti ja hallitsematon stressi, jonka on todettu myös laboratorioeläimillä vähentävän syömistä. Lievä tai kohtuullinen stressi taas on tutkimuksissa lisännyt näiden syömistä. Samoin sosiaalinen eristys ja leikkimisen estäminen ovat lisänneet ruokinnan odotusta ilmentävää käyttäytymistä, vaikka ruokinta on pysynyt samana. Toisin sanoen tylsistyminen on lisännyt kerjäämistä.


Ihmisillä on havaittu selviä yksilöllisiä eroja yksittäisen stressitekijän vaikutuksessa syömiseen. Kuitenkin yhden yksilön kohdalla vaste on pysynyt ajan mittaan samana. Tämä on helppo havaita myös kissoissa; omistajaansa kiintynyt kissa saattaa lakata syömästä tämän ollessa matkoilla, toinen saman perheen kissa ei välttämättä ole moksiskaan.


Vääriin paikkoihin virtsaaminen on toinen hyvä esimerkki kissan stressistä. Jotkut kissat eivät ikinä pissaa laatikon ulkopuolelle. Toiset voivat stressaantua ja alkaa merkkailla, jos sohvan paikkaa siirretään.


Stressin aiheuttajat ja seuraukset ovat yksilöllisiä, mutta samalla kissalla pysyviä. Vaikka käytösterapialla voidaan madaltaa stressitasoa ja positiivisen vahvistamisen kautta totuttaa kissa joihinkin pelottaviin asioihin, se ei poista kissan yksilöllistä tapaa reagoida sitä stressaaviin asioihin.


Esim. merkkailu voidaan saada loppumaan käytösterapian avulla, mutta jos sama kissa asetetaan ympäristöön jonka se kokee hyvin stressaavaksi, on todennäköistä että merkkailu palaa. Taipumus merkkailuun ei siis häviä.


No entäs se ylisyöminen? Uskon, että edellä mainitut esimerkit pätevät myös ylisyömisen suhteen. Eli joidenkin kissojen tapa reagoida stressiin voi syömättömyyden tai merkkailun sijaan olla tunnesyöminen. Me emme vain ole tunnistaneet sitä aiemmin.



Mikä on kissojen lohturuokaa?

Ihmisillä lohturuoka on eräs tunnesyömisen merkki. Tutkimuksissa ihmisten ja rottien on todettu syövän negatiivisten tunteiden seurauksena enemmän rasva- ja sokeripitoisia ruokia. Ruoan maistuvuudella taas on todettu myönteinen vaikutus stressitason laskuun. Lohturuoaksi lasketaan siis hyvän makuinen ja energiapitoinen ruoka.

Mikä sitten on lohturuokaa kotikissalle, jonka ruokavalion me määräämme? Tähän on esitetty 3 teoriaa:

  1. Varsinaisen lohturuoan puutteessa tunnesyöjä ylisyö tavallista kissanruokaa.

  2. Kissanruoka lasketaan lohturuoaksi, koska se täyttää energiapitoisuudeltaan ja maistuvuudeltaan lohturuoan kriteerit.

  3. Kissa saa perusruoan ohella lohturuoaksi makupaloja ja ihmisen ruokia niin paljon, että lihoaa.

Ylipainoisen kissan stressi – muna vai kana?


Ylipaino aiheuttaa kaikille kissoille elämänlaadun heikkenemistä, jos ajatellaan fyysistä terveyttä ja toimintakykyä. Kaikki lihavat kissat eivät kuitenkaan ole stressaantuneita tai masentuneita. Myöskään kaikki stressaantuneet kissat eivät ole lihavia.


Itse stressi ei siis aiheuta lihavuutta, vaan johtaa joillain yksilöillä lohturuokailuun (selviytymiskeino). Ylisyömisen mahdollistaa ihminen. Liiallinen energiansaanti suhteessa kulutukseen aiheuttaa itse lihoamisen.


Voimakas ylipaino estää kissaa peseytymästä kunnolla. Myös liikkuminen ja kissalle tärkeä kiipeily korkeisiin paikkoihin muuttuu raskaaksi. Nämä todennäköisesti myös aiheuttavat kissalle stressiä.


Stressi voi siis olla sekä ylipainon syy että seuraus. 🥚🐔


Mitä merkitystä on tunnesyömisellä?


Okei, aloit ehkä epäillä että kissasi saattaa olla tunnesyömäri, mutta mitä se merkitsee käytännössä? Jotkin tutkijat näkevät tunnesyömisen itselääkintänä. Se on siis yksilön keksimä keino lievittää pahaa oloa. On epäinhimillistä laihduttaa kissaa pelkästään ruoan määrää vähentämällä, jos syöminen on selviytymiskeino. Silti ylipaino on todellinen riski kissasi terveydelle ja siihen puuttuminen on tärkeää. Paras tapa on kokonaisvaltainen laihdutusohjelma, joka huomioi oikean ruokinnan lisäksi myös kissan psyykkisen terveyden.


Lisää kissojen ylipainosta ja sen merkityksestä voit lukea täältä.


Seuraavassa blogitekstissäni annan sinulle vinkkejä, joiden avulla voit selvittää kuinka suurella todennäköisyydellä kissasi ylipaino johtuu stressistä. ➡️ Tunnesyöminen vs. tapasyöminen.


0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Comments


bottom of page